6.10.2010 Panelistit:
Koskinen Allu, Kuopio Rockcock
Palonen Jari yrittäjä, Tekes-aktivaattori, Creamentors
Pikkarainen Tapio, PeeÄssä
Seppänen Paula, Kalpa Hockey Oy
Tuukkanen Johanna, Anti Contemporary Art Festival
Paneelin puheenjohtaja toimi Jaakkola Minna, SARKA – Luova Pohjois-Sava – hanke
Heti alkuun todettiin, että sponsorointi -käsite tulisi korvata yhteistyö, yhteistyökumppani, verkostokumppani tai yritysyhteistyö käsitteellä, joka paremmin kuvaa yritysten ja yhteisöjen vastavuoroista hyötysuhdetta. Taloudellisen hyödyn tai tuen rinnalle entistä merkittäväksi nousee omille asiakkaalle luotu lisäarvo – win, win, win -tilanne. Oiva esimerkki win, win, win tilanteesta tuli Paula Seppäseltä, joka kuvaili Kalpa Hockey Oy:n verkostotoimintaa. Kalpa Hockyen erilaiset tapahtumat toimivat kohtaamispaikkoina tai -alustana verkostotoimijoille. Tapahtumissa verkostotoimijat kohtaavat toinen toisensa epävirallisissa foorumeissa, oppien toinen toisiltaan ja löytäen omaan toimintaansa uusia yhteistyökumppaneita.
Onko Pohjois-Savossa kehittämätön sponsorointikulttuuri?
Jossain määrin nähtiin, että sponsorointi määrittyy vielä pitkälti sen mukaan kenen kanssa sopimus tehdään. Sponsoroitavan näkökulmasta todettiin, että määrätyn verran voidaan ravistella, tuoda uusia linjauksia ja ideoita sekä ennen kaikkea tarjota sopivat puitteet tapahtumille. Samaan hengen vetoon myönnettiin, että enemmänkin sponsoroijat voisivat hyödyntää sponsoroitavaa. Keskeisempänä tekijänä yritysyhteistyössä nähtiin kilpailu sponsorin/ asiakkaan ajasta ja asiakkaan ajankäyttöön liittyvät intressit.
Tapio Pikkarainen korosti puheenvuorossaan PeeÄssän jaottelua, joka pohjautuu a) bisnes to bisnes -ajatteluun vastavuoroisuudesta ja b) ollaan mukana jossain hyvässä. PeeÄssän lähiajan linjauksissa Tapio näki, että PeeÄssässä ollaan siirtymässä urheilun sponsoroinnista kohti kulttuurin tukemista erityisesti kevyt- ja viihdekulttuurin suuntaan. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni asiakasomistaja Pohjois-Savon alueella saisi hyötyä PeeÄssän mukana olosta tapahtumissa. Mukaan ei kuitenkaan lähdetä riskillä – valtaosan ihmisistä on hyväksyttävä ja tunnettava tapahtuma omakseen.
Johanna Tuukkanen pohti Tapion ”riskitöntä näkemystä” Antin Contemporary Art Festival:in lähtökohdista: kaikille ilmainen kaupunkitapahtuma, jossa taiteen itseisarvo – vapaus ja mahdollisuus kritisoida yhteiskuntaa luovat pohjan ihmisten kohtaamiselle. Tapion näkemykseen, että valtaosan ihmisten tulisi kokea tapahtuma omakseen, ei Johanna mielestä kuulostanut hyvältä. Ihmisiä kiinnostavat erilaiset asiat. Tämä tulisi myös ottaa huomioon mietittäessä sponsoroijan asiakaskuntaa.
Allu Koskinen puolestaan peräänkuulutti paikallisten toimijoiden välistä yhteistyömarkkinointia, miksi sitä ei saada synnytettyä Pohjois-Savon alueella? Tapahtumajärjestäjien tulisi keskenään miettiä yhteismarkkinoinnin ja yhteistoiminnan tuomia skaala ja volyymi etuja. Johanna heitti Allulle esimerkin KuopioFestivaalin Kipinä tapahtumien yhteismarkkinoinnista. Paula puolestaan kommentoi, että vaikka volyymilla on merkitystä, niin suuntaus on entistä asiakaskeskeisempää ja entistä räätälöidympiin sopimuksiin. Tulevaisuudessa Paula näki myös kahtiajaon kulttuurin ja urheilun välillä liudentuvan.
Arvoja, yhteisvastuuta ja paikallisuutta
Paula ja Tapio toivat vahvasti esiin puheenvuoroissaan, että tapahtumissa kyse on Pohjois-Savosta ja Itä-Suomesta ei yksinomaan Kuopiosta. Toiminnassa on mukana ihmisiä maakunnista ja näillä on tärkeä rooli tapahtumien onnistumisessa. Johannan näki, että Anti Contemporary Festivaali on selvästi tunnetumpi ja arvostetumpi kansallisella ja kansainvälisellä foorumeilla kuin paikallisesti.
Yhteisvastuullisuus koettiin ennen kaikkea sisältöjen kautta välittyvänä toimintana. Esimerkiksi Antin tapahtumissa hyvä elämä ja onnellisuus ovat keskiössä, Rockcockin hyväntekeväisyyskampanjat, PeeÄssän tuki yhteiskunnallisille hyväntekeväisyysjärjestöille tai Kalpan Hockeyn juniorityö.Arvoissa esiin nousivat: win-win-win tilanteen saavuttaminen, rehellisyys, luotettavuus, vakavaraisuus, onnellisuus, me-henki, saavutettavuus ja avoimuus.Erityisesti Tapio korosti arvoissa, että pyritään pitkäaikaisiin yhteistyösuhteisiin. Sponsorointi ei ole vain myynninedistämistä.
Sisältöjä ja tulevaisuutta
Voiko sponsoroija vaikuttaa tapahtuman sisältöön? Missä raja kulkee?
Paula kiteytti yleisen tuntemuksen toteamalla: ”Ollaan kanavat auki. Päävalmentaja valitsee kuitenkin kuka kentällä pelaa.” Ydinosaamiseen ei sponsoroija voi tapahtumien sisällöissä puuttua, mutta sen sijaan hänen osaamistaan kaivataan uusien variaatioiden syntymisessä esim. asiakaskunnan tuntemuksessa.
Sponsoroijan näkökulmasta tulevaisuuden suhteen tullaan miettimään entistä tarkemmin, mihin lähetään mukaan, millä panostuksella ja mitä omalla panostuksella tullaan saamaan. Myös maineen hallinta tulee tulevaisuudessa olemaan keskeinen tekijä, sillä sosiaalinen media ja sen luomat yhteisöt tulevat jatkossa vaikuttamaan myös kuluttamisen tapoihin. Kiteytettynä voidaan todeta sponsorin näkökulmasta, että yhteistyön tulee olla oman yrityksen näköistä. Elämyksellisyys ja yllätyksellisyys ovat myös elementtejä, jota tullaan tulevaisuudessa hyödyntämään sisällöissä. Pitkäkestoisuus, yhteisöllisyyden lisääminen, toisilta oppiminen ja aito yhteistyö ovat myös tulevaisuudessa yritysyhteistyön ja kumppanuuden perustaa.
Miten rakentaa ja kehittää tätä perustaa tukevammaksi? Jari esitti tähän kiintoisan konseptin. Luodaan sponsorointilaboratorio, jossa yritys-/yhteisölähtöisesti lähdetään kehittämään yhteistyötä, verkostoja, testataan uusia ideoita jne. Panelisteista tämä tuntui olevan kehittämisen arvoinen idea. Tässäpä haastetta teille tapahtumatuottajille!
Minna Koskinen
SARKA – Luova Pohjois-Sava – hanke
*
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti